Kiintymyssuhdemallit parisuhteessa – miksi toinen vetäytyy ja toinen hakee läheisyyttä?

Kiintymyssuhdemallit voivat näkyä parisuhteessa monin tavoin. Toinen haluaa ehkä puhua ja selvittää asian heti, kun taas toinen vaikenee tai vetäytyy. Mitä enemmän toinen yrittää saada yhteyttä, sitä enemmän toinen saattaa ottaa etäisyyttä. Lopulta molemmille voi syntyä tunne, ettei heitä kuulla tai ymmärretä.

Tällaisessa tilanteessa huomio kiinnittyy helposti kumppanin toimintaan:

”Miksi hän ei voi vain puhua?”

”Miksi hän ei voi antaa minun olla hetken rauhassa?”

Toistuvan ristiriidan taustalla ei välttämättä ole välinpitämättömyyttä tai haluttomuutta ratkaista asiaa. Kumppaneilla voi olla erilaisia tapoja hakea turvaa silloin, kun yhteys tuntuu epävarmalta. Toinen voi pyrkiä palauttamaan läheisyyden puhumalla, kysymällä ja varmistamalla. Toinen voi puolestaan yrittää rauhoittaa tilannetta ottamalla etäisyyttä.

Kiintymyssuhdemallit tarjoavat yhden näkökulman siihen, miksi ihmiset voivat reagoida parisuhteen vuorovaikutustilanteissa eri tavoin.

Mitä kiintymyssuhdemallit tarkoittavat?

Kiintymyssuhdemallit kuvaavat tapoja, joilla ihminen voi hakea läheisyyttä ja turvaa tärkeissä ihmissuhteissaan. Ne voivat näkyä esimerkiksi siinä, miten reagoimme kumppanin etäisyyteen, ilmaisemme tarpeitamme ja toimimme ristiriitatilanteissa.

Kiintymyssuhdemalleja kuvataan usein seuraavasti:

Turvallinen kiintymys: Läheisyys ja toiseen tukeutuminen tuntuvat yleensä luontevilta. Omista tarpeista voi olla suhteellisen helppo puhua, ja myös kumppanille pystyy antamaan tilaa. Turvallisesti kiintynyt on kokenut lapsuudessaan, että hän on tärkeä ja rakastettu. Hänen tarpeisiinsa on vastattu johdonmukaisesti.
Ristiriitainen tai takertuva kiintymys: Kumppanin etäisyys voi herättää herkästi huolta. Turvaa saatetaan hakea varmistelulla tai voimakkaalla keskustelun ja läheisyyden tarpeella. Tällä tavoin kiintyneen lapsuudessa hänen tarpeisiinsa on vastattu epäjohdonmukaisesti, toisinaan lasta on autettu ja sitten taas ohitettu lapsen tarpeet.
Välttelevä kiintymys: Tunteista puhuminen tai toisen voimakas läheisyyden tarve voi tuntua kuormittavalta. Turvaa saatetaan hakea ottamalla etäisyyttä ja pyrkimällä selviytymään tilanteesta itsenäisesti. Välttelevästi kiintyneen lapsuudessa hänen tunteenilmaisujaan on ohitettu, torjuttu ja vähätelty.
Jäsentymätön kiintymys: Läheisyyteen voi liittyä keskenään ristiriitaisia tunteita. Ihminen saattaa kaivata yhteyttä mutta samalla pelätä tai vältellä sitä. Jäsentymättömästi kiintyneen lapsuudessa on ollut paljon turvattomuutta aiheuttavia kokemuksia, usein myös vanhempien päihteiden käyttöä, jopa väkivaltaa.

Kiintymyssuhdemallit eivät ole diagnooseja tai muuttumattomia ihmistyyppejä. Niiden perusteella ei myöskään voida päätellä yksittäisen ihmisen ajatuksia tai tunteita. Sama ihminen voi toimia eri suhteissa ja tilanteissa eri tavoin. Parisuhteen vuorovaikutukseen vaikuttavat kiintymyssuhdemallien lisäksi esimerkiksi stressi, elämäntilanne, aiemmat kokemukset ja suhteen senhetkinen tilanne.

Tunnistatko tämän vuorovaikutuskehän?

Erilaiset tavat hakea turvaa voivat muodostaa parisuhteessa kehän, joka alkaa ruokkia itseään:

1. Toinen huomaa kumppanin vetäytyvän ja yrittää saada yhteyttä.
2. Kumppani kokee tilanteen painostavana ja ottaa lisää etäisyyttä.
3. Vetäytyminen kasvattaa ensimmäisen huolta.
4. Hän yrittää saada vastauksen entistä voimakkaammin.
5. Toinen sulkeutuu tai poistuu tilanteesta.

Molemmat voivat yrittää omalla tavallaan helpottaa tilannetta. Toinen hakee turvaa yhteydestä ja toinen etäisyydestä. Nämä keinot osuvat kuitenkin yhteen tavalla, joka voi lisätä kummankin turvattomuutta.

Riidan näkyvänä aiheena voi olla esimerkiksi kotitöiden jakaminen, puhelimen käyttö tai yhdessä vietetty aika. Taustalla saattaa samalla olla kysymyksiä siitä, voiko suhteessa luottaa toisen läsnäoloon ja saako suhteessa olla myös omaa tilaa.

Tarkoituksena ei ole ratkaista, kumpi toimii väärin. Hyödyllisempää voi olla huomata, että haasteeksi on muodostunut kumppaneiden välinen vuorovaikutuskehä – eivät ihmiset itse.

Kun kumppanin hiljaisuus alkaa tuntua torjunnalta

Kumppani saattaa vastata viestiin tavallista lyhyemmin tai vaikuttaa illalla hiljaiselta. Toinen voi huomata pian miettivänsä, onko suhteessa jokin vialla:

”Oletko vihainen minulle?”

”Miksi et halua puhua?”

”Välitätkö enää tästä suhteesta?”

Pienikin etäisyys voi joissakin tilanteissa herättää huolen yhteyden menettämisestä. Tämä voi näkyä varmisteluna, voimakkaana keskustelun tarpeena tai vaikeutena rauhoittua ennen kuin asia on selvitetty.

Näkyvän reaktion alla voi olla tarve saada tietää, että kumppani on edelleen läsnä ja että suhde on turvassa. Varmistelu voi kuitenkin tuntua toisesta vaatimukselta tai painostukselta, vaikka se ei olisi sen tarkoitus.

Kun keskustelu tuntuu painostavalta

Riidan aikana toinen voi esittää kysymyksiä ja haluta päästä nopeasti yhteisymmärrykseen. Toinen saattaa vastata lyhyesti, vaihtaa aihetta tai poistua tilanteesta:

”En pysty puhumaan tästä nyt.”

”Miksi tästä pitää tehdä näin suuri asia?”

”Haluan vain olla hetken rauhassa.”

Vetäytyminen voi olla tapa suojautua kuormittavalta tilanteelta. Tunteista puhuminen tai kumppanin voimakas yhteyden tarve saattaa tuntua vaikealta, ja oma tila voi auttaa rauhoittumaan.

Kumppanista vetäytyminen voi kuitenkin tuntua välinpitämättömyydeltä tai torjunnalta. Tilan tarpeesta olisi siksi hyvä yrittää kertoa tavalla, joka ei jätä toista epätietoisuuteen:

”Tarvitsen hetken rauhoittuakseni. Tämä asia on minulle tärkeä, ja haluan palata siihen illalla.”

Näin tilan pyytäminen ei tarkoita keskustelun lopettamista, vaan siitä sopimista, milloin asiaan palataan.

Miten toistuvan kehän voi yrittää katkaista?

Ensimmäinen askel voi olla yhteisen vuorovaikutuskehän tunnistaminen. Kun molemmat huomaavat, mitä tilanteessa tapahtuu, huomio voi siirtyä kumppanin syyttämisestä omien tunteiden ja tarpeiden sanoittamiseen. Lauseen ”sinua ei koskaan kiinnosta” sijaan voi esimerkiksi sanoa:

”Kun keskustelu päättyy äkisti, huomaan tulevani epävarmaksi. Voimmeko sopia, milloin palaamme asiaan?”

Omaa toimintaa voi tarkastella myös seuraavien kysymysten avulla:

• Mitä minussa tapahtuu, kun kumppanini vetäytyy?
• Haenko ristiriidassa läheisyyttä vai otanko etäisyyttä?
• Mitä pelkään tilanteessa tapahtuvan?
• Mitä tarvitsisin kumppaniltani juuri silloin?
• Miten voisin kertoa tarpeestani ilman syyttelyä?

Tavoitteena ei ole päästä kokonaan eroon vaikeista tunteista tai ristiriidoista. Jo se voi auttaa, että oman reaktion tunnistaa hieman aikaisemmin ja pystyy kertomaan siitä toiselle.

Milloin ulkopuolisesta tuesta voi olla hyötyä?

Jos samat riidat toistuvat, keskusteluyhteys katkeaa tai läheisyyden ja oman tilan tarpeet aiheuttavat jatkuvaa jännitettä, tilannetta voi olla hyödyllistä tarkastella ulkopuolisen ammattilaisen kanssa.

Parisuhdeohjauksessa voidaan tutkia kumppaneiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä näkyväksi toistuvia toimintatapoja, tunteita ja tarpeita. Tarkoituksena ei ole etsiä syyllistä tai määritellä kumpaakaan tietynlaiseksi. Tavoitteena on ymmärtää yhteistä tilannetta ja löytää uusia tapoja toimia vaikeissa vuorovaikutustilanteissa.

Kirjallisuutta vuorovaikutuksen kehistä

Jos haluat perehtyä kirjallisuuteen, jossa ymmärrettävästi kuvataan vuorovaikutuksen kehiä, suosittelen lukemaan Eira Eklund-Mikolan kirjan Parisuhteen logiikka (julkaistu 2025). Teos sisältää helppotajuisesti kirjoitettua teoriaa ja oivallisia harjoituksia kumppanin kanssa yhdessä tehtäväksi.

Lisäksi aiheeseen voi perehtyä Jari Sinkkosen teoksen Kiintymyssuhteet elämänkaaressa (2018) avulla.

Tervetuloa keskustelemaan

Tarjoan parisuhdeohjausta pareille, jotka haluavat tarkastella suhdettaan ja löytää uusia näkökulmia yhteiseen tilanteeseen. Ohjaukseen voi hakeutua vaikeassa elämäntilanteessa tai ennaltaehkäisevästi, ennen kuin ongelmat ehtivät kärjistyä.

Voit tutustua tarkemmin tarjoamaani parisuhdeohjaukseen.

Tarjoan maksuttoman puolen tunnin kartoituspuhelun, jossa voimme keskustella tilanteestanne ja pohtia, voisiko parisuhdeohjauksesta olla teille hyötyä.

Varaa aika ajanvarauksesta, sähköpostitse osoitteesta maria.koukkari@gmail.com tai viestillä numerosta 050 4624 870.