Tällaisessa tilanteessa huomio kiinnittyy helposti kumppanin toimintaan:

”Miksi hän ei voi vain puhua?”

”Miksi hän ei voi antaa minun olla hetken rauhassa?”

Toistuvan ristiriidan taustalla ei välttämättä ole välinpitämättömyyttä tai haluttomuutta ratkaista asiaa. Kumppaneilla voi olla erilaisia tapoja hakea turvaa silloin, kun yhteys tuntuu epävarmalta. Toinen voi pyrkiä palauttamaan läheisyyden puhumalla, kysymällä ja varmistamalla. Toinen voi puolestaan yrittää rauhoittaa tilannetta ottamalla etäisyyttä.

Kiintymyssuhdemallit tarjoavat yhden näkökulman siihen, miksi ihmiset voivat reagoida parisuhteen vuorovaikutustilanteissa eri tavoin.

Mitä kiintymyssuhdemallit tarkoittavat?

Kiintymyssuhdemallit kuvaavat tapoja, joilla ihminen voi hakea läheisyyttä ja turvaa tärkeissä ihmissuhteissaan. Ne voivat näkyä esimerkiksi siinä, miten reagoimme kumppanin etäisyyteen, ilmaisemme tarpeitamme ja toimimme ristiriitatilanteissa.

Kiintymyssuhdemalleja kuvataan usein seuraavasti:

Turvallinen kiintymys: Läheisyys ja toiseen tukeutuminen tuntuvat yleensä luontevilta. Omista tarpeista voi olla suhteellisen helppo puhua, ja myös kumppanille pystyy antamaan tilaa. Turvallisesti kiintynyt on kokenut lapsuudessaan, että hän on tärkeä ja rakastettu. Hänen tarpeisiinsa on vastattu johdonmukaisesti.
Ristiriitainen tai takertuva kiintymys: Kumppanin etäisyys voi herättää herkästi huolta. Turvaa saatetaan hakea varmistelulla tai voimakkaalla keskustelun ja läheisyyden tarpeella. Tällä tavoin kiintyneen lapsuudessa hänen tarpeisiinsa on vastattu epäjohdonmukaisesti, toisinaan lasta on autettu ja sitten taas ohitettu lapsen tarpeet.
Välttelevä kiintymys: Tunteista puhuminen tai toisen voimakas läheisyyden tarve voi tuntua kuormittavalta. Turvaa saatetaan hakea ottamalla etäisyyttä ja pyrkimällä selviytymään tilanteesta itsenäisesti. Välttelevästi kiintyneen lapsuudessa hänen tunteenilmaisujaan on ohitettu, torjuttu ja vähätelty.
Jäsentymätön kiintymys: Läheisyyteen voi liittyä keskenään ristiriitaisia tunteita. Ihminen saattaa kaivata yhteyttä mutta samalla pelätä tai vältellä sitä. Jäsentymättömästi kiintyneen lapsuudessa on ollut paljon turvattomuutta aiheuttavia kokemuksia, usein myös vanhempien päihteiden käyttöä, jopa väkivaltaa.

Kiintymyssuhdemallit eivät ole diagnooseja tai muuttumattomia ihmistyyppejä. Niiden perusteella ei myöskään voida päätellä yksittäisen ihmisen ajatuksia tai tunteita. Sama ihminen voi toimia eri suhteissa ja tilanteissa eri tavoin. Parisuhteen vuorovaikutukseen vaikuttavat kiintymyssuhdemallien lisäksi esimerkiksi stressi, elämäntilanne, aiemmat kokemukset ja suhteen senhetkinen tilanne.

Tunnistatko tämän vuorovaikutuskehän?

Erilaiset tavat hakea turvaa voivat muodostaa parisuhteessa kehän, joka alkaa ruokkia itseään:

1. Toinen huomaa kumppanin vetäytyvän ja yrittää saada yhteyttä.
2. Kumppani kokee tilanteen painostavana ja ottaa lisää etäisyyttä.
3. Vetäytyminen kasvattaa ensimmäisen huolta.
4. Hän yrittää saada vastauksen entistä voimakkaammin.
5. Toinen sulkeutuu tai poistuu tilanteesta.

Molemmat voivat yrittää omalla tavallaan helpottaa tilannetta. Toinen hakee turvaa yhteydestä ja toinen etäisyydestä. Nämä keinot osuvat kuitenkin yhteen tavalla, joka voi lisätä kummankin turvattomuutta.

Riidan näkyvänä aiheena voi olla esimerkiksi kotitöiden jakaminen, puhelimen käyttö tai yhdessä vietetty aika. Taustalla saattaa samalla olla kysymyksiä siitä, voiko suhteessa luottaa toisen läsnäoloon ja saako suhteessa olla myös omaa tilaa.

Tarkoituksena ei ole ratkaista, kumpi toimii väärin. Hyödyllisempää voi olla huomata, että haasteeksi on muodostunut kumppaneiden välinen vuorovaikutuskehä – eivät ihmiset itse.

Kun kumppanin hiljaisuus alkaa tuntua torjunnalta

Kumppani saattaa vastata viestiin tavallista lyhyemmin tai vaikuttaa illalla hiljaiselta. Toinen voi huomata pian miettivänsä, onko suhteessa jokin vialla:

”Oletko vihainen minulle?”

”Miksi et halua puhua?”

”Välitätkö enää tästä suhteesta?”

Pienikin etäisyys voi joissakin tilanteissa herättää huolen yhteyden menettämisestä. Tämä voi näkyä varmisteluna, voimakkaana keskustelun tarpeena tai vaikeutena rauhoittua ennen kuin asia on selvitetty.

Näkyvän reaktion alla voi olla tarve saada tietää, että kumppani on edelleen läsnä ja että suhde on turvassa. Varmistelu voi kuitenkin tuntua toisesta vaatimukselta tai painostukselta, vaikka se ei olisi sen tarkoitus.

Kun keskustelu tuntuu painostavalta

Riidan aikana toinen voi esittää kysymyksiä ja haluta päästä nopeasti yhteisymmärrykseen. Toinen saattaa vastata lyhyesti, vaihtaa aihetta tai poistua tilanteesta:

”En pysty puhumaan tästä nyt.”

”Miksi tästä pitää tehdä näin suuri asia?”

”Haluan vain olla hetken rauhassa.”

Vetäytyminen voi olla tapa suojautua kuormittavalta tilanteelta. Tunteista puhuminen tai kumppanin voimakas yhteyden tarve saattaa tuntua vaikealta, ja oma tila voi auttaa rauhoittumaan.

Kumppanista vetäytyminen voi kuitenkin tuntua välinpitämättömyydeltä tai torjunnalta. Tilan tarpeesta olisi siksi hyvä yrittää kertoa tavalla, joka ei jätä toista epätietoisuuteen:

”Tarvitsen hetken rauhoittuakseni. Tämä asia on minulle tärkeä, ja haluan palata siihen illalla.”

Näin tilan pyytäminen ei tarkoita keskustelun lopettamista, vaan siitä sopimista, milloin asiaan palataan.

Miten toistuvan kehän voi yrittää katkaista?

Ensimmäinen askel voi olla yhteisen vuorovaikutuskehän tunnistaminen. Kun molemmat huomaavat, mitä tilanteessa tapahtuu, huomio voi siirtyä kumppanin syyttämisestä omien tunteiden ja tarpeiden sanoittamiseen. Lauseen ”sinua ei koskaan kiinnosta” sijaan voi esimerkiksi sanoa:

”Kun keskustelu päättyy äkisti, huomaan tulevani epävarmaksi. Voimmeko sopia, milloin palaamme asiaan?”

Omaa toimintaa voi tarkastella myös seuraavien kysymysten avulla:

• Mitä minussa tapahtuu, kun kumppanini vetäytyy?
• Haenko ristiriidassa läheisyyttä vai otanko etäisyyttä?
• Mitä pelkään tilanteessa tapahtuvan?
• Mitä tarvitsisin kumppaniltani juuri silloin?
• Miten voisin kertoa tarpeestani ilman syyttelyä?

Tavoitteena ei ole päästä kokonaan eroon vaikeista tunteista tai ristiriidoista. Jo se voi auttaa, että oman reaktion tunnistaa hieman aikaisemmin ja pystyy kertomaan siitä toiselle.

Milloin ulkopuolisesta tuesta voi olla hyötyä?

Jos samat riidat toistuvat, keskusteluyhteys katkeaa tai läheisyyden ja oman tilan tarpeet aiheuttavat jatkuvaa jännitettä, tilannetta voi olla hyödyllistä tarkastella ulkopuolisen ammattilaisen kanssa.

Parisuhdeohjauksessa voidaan tutkia kumppaneiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä näkyväksi toistuvia toimintatapoja, tunteita ja tarpeita. Tarkoituksena ei ole etsiä syyllistä tai määritellä kumpaakaan tietynlaiseksi. Tavoitteena on ymmärtää yhteistä tilannetta ja löytää uusia tapoja toimia vaikeissa vuorovaikutustilanteissa.

Kirjallisuutta vuorovaikutuksen kehistä

Jos haluat perehtyä kirjallisuuteen, jossa ymmärrettävästi kuvataan vuorovaikutuksen kehiä, suosittelen lukemaan Eira Eklund-Mikolan kirjan Parisuhteen logiikka (julkaistu 2025). Teos sisältää helppotajuisesti kirjoitettua teoriaa ja oivallisia harjoituksia kumppanin kanssa yhdessä tehtäväksi.

Lisäksi aiheeseen voi perehtyä Jari Sinkkosen teoksen Kiintymyssuhteet elämänkaaressa (2018) avulla.

Tervetuloa keskustelemaan

Tarjoan parisuhdeohjausta pareille, jotka haluavat tarkastella suhdettaan ja löytää uusia näkökulmia yhteiseen tilanteeseen. Ohjaukseen voi hakeutua vaikeassa elämäntilanteessa tai ennaltaehkäisevästi, ennen kuin ongelmat ehtivät kärjistyä.

Voit tutustua tarkemmin tarjoamaani parisuhdeohjaukseen.

Tarjoan maksuttoman puolen tunnin kartoituspuhelun, jossa voimme keskustella tilanteestanne ja pohtia, voisiko parisuhdeohjauksesta olla teille hyötyä.

Varaa aika ajanvarauksesta, sähköpostitse osoitteesta maria.koukkari@gmail.com tai viestillä numerosta 050 4624 870.

Miksi parisuhdeterapiaan hakeudutaan?

Parisuhdeterapiaan voi hakeutua monenlaisissa tilanteissa. Parisuhteessa voi olla pienempi ongelma tai isompi kriisi. Terapiaan voi tulla myös ennaltaehkäisevästi.

Yleisiä syitä hakeutua parisuhdeterapiaan ovat esimerkiksi kommunikaatiovaikeudet, etääntyminen kumppanista, uskottomuus, mustasukkaisuus, riippuvuudet ja eron uhka.

Suuret elämänmuutokset voivat luoda tunteen siitä, että tarvitsee apua parisuhteessa. Esimerkiksi perheen perustaminen ja pikkulapsiarki voivat kuormittaa. Tuntuu, ettei itselle tai parisuhteelle riitä aikaa. Parisuhdeterapeutti voi auttaa ennen kuin tilanne kärjistyy.

Joskus parisuhdeterapeutin vastaanotolle tullaan pohtimaan parisuhteen jatkoa. Kumppanit voivat haluta käydä yhdessä läpi sitä, onko suhteen jatkamiselle edellytyksiä.

Milloin parisuhdeterapiaan kannattaa tulla?

Toimiva kommunikaatio on hyvän parisuhteen perusta. Jos viestintä kumppaneiden välillä ontuu, voi syntyä väärinkäsityksiä, katkeruutta ja etäisyyttä. Parisuhdeterapeutin vastaanotto tarjoaa turvallisen ympäristön käsitellä asioita yhdessä.

Tunne siitä, ettei tule kuulluksi ja ymmärretyksi, kertoo kommunikaatio-ongelmista. Jos tällainen ongelma jää ratkaisematta, luottamus kumppaniin voi alkaa rapautua ja koko parisuhde tuntua raskaalta. Seurauksena voi olla välinpitämättömyyttä kumppania kohtaan. Ongelmiin voi ja kannattaa tarttua parisuhdeterapiassa.

Mitä parisuhdeterapiassa tapahtuu?

Parisuhdeterapiassa koulutuksen saanut terapeutti keskustelee parin kanssa parisuhteen asioista. Terapeutti pyrkii luomaan turvallisen ilmapiirin, jossa parisuhteen molemmat osapuolet voivat kertoa omista ajatuksistaan, tunteistaan ja tarpeistaan. Tärkeää on rakentava, molemmat osapuolet huomioiva keskustelu.

Parisuhdeterapeutti auttaa pohtimaan syitä ja ratkaisuja parisuhteen ongelmiin. Terapian avulla voi oppia ymmärtämään paremmin kumppanin näkökulmaa, purkamaan väärinkäsityksiä ja kehittämään omia vuorovaikutustaitojaan. Terapia voi tarjota mahdollisuuden rakentaa vahvemman yhteyden kumppaniin ja kasvaa yhdessä.

Miten parisuhdeterapia etenee?

Parisuhdeterapia alkaa yleensä tapaamisella, jossa terapeutti tutustuu tilanteeseen ja kuulee parisuhteen osapuolten tarpeita. Yhdessä terapeutti ja asiakkaat asettavat tavoitteet terapialle.

Kartoituksen jälkeen pariskunta työskentelee aktiivisesti kohti tavoitteita sekä terapeutin vastaanotolla että arjessa. Terapiaan voi kuulua esimerkiksi tapaamisten välillä tehtäviä kotitehtäviä. Työskentelyn etenemistä arvioidaan yhdessä.

Pariterapian kesto on yksilöllistä, ja terapian päättämisestä on hyvä sopia yhdessä.

Miten terapia sopii arkeen?

Arki voi olla kiireistä ja muutenkin kuormittavaa. Miten siihen mahduttaa vielä parisuhdeterapian? On hyvä muistaa, että ajallinen satsaus parisuhdeterapiaan on satsaus omaan, kumppanin ja parisuhteen hyvinvointiin.

Yhdessä neuvottelemalla työskentelyn aikataulut saadaan sovittua joustavasti. Pariterapiaistunnot voidaan toteuttaa vastaanotolla tai etäyhteyksillä. Ota yhteyttä, ja mietitään yhdessä juuri teille sopiva vaihtoehto!

Mitä on ratkaisukeskeinen lyhytterapia?

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on keskustelua mielen solmujen avaamiseksi terapeutin kanssa.  Et tarvitse lääkärin lähetettä, vaan voit hakeutua terapiaan hyvin matalalla kynnyksellä. Terapeutin puheille pääset siten usein nopealla aikataululla.

Ratkaisukeskeiseen terapiaan voi tulla kuka tahansa. Siitä voi olla apua elämän muutos- ja kriisitilanteissa sekä lievien mielenterveyden haasteiden hoitamisessa. Voit kärsiä esimerkiksi stressistä, ahdistuneisuudesta, masennuksesta, uupumuksesta tai itsetunnon ongelmista. Voi olla, että mielessäsi myllertävät esimerkiksi työhön, perhe-elämän haasteisiin tai vanhemmuuteen liittyvät kysymykset.

Jos ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei ole riittävä hoitomuoto ja tarvitset esimerkiksi psykoterapiaa, ohjaan sinut mielelläni oikeiden palveluiden pariin − esimerkiksi lääkärille tai psykoterapeutille.

Mitä ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa tapahtuu?

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa keskustelet tavoitteellisesti terapeutin kanssa. Terapian aluksi terapeutti auttaa sinua asettamaan selkeitä tavoitteita.

Terapeuttina tuen sinua tavoitteiden saavuttamisessa. Yksi tärkeimmistä menetelmistä on oikeanlaisten kysymysten esittäminen ja johdattelu kohti oivalluksia. Minulla ei ole valmiita vastauksia kysymyksiisi, vaan vastaukset löytyvät oikeiden kysymysten avulla sinusta itsestäsi.

Autan sinua selviytymään elämäsi muutos- tai kriisitilanteessa. Keskusteluissamme voit tehdä uusia oivalluksia siitä, millaisia muutoksia tarvitset. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia antaa sinulle motivaatiota viedä muutokset käytäntöön ihan arkisessa elämässä.

Kuinka kauan terapia kestää?

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia kestää yleensä 1–20 terapia kertaa. Terapiakertoja voi olla enemmänkin, juuri niin monta kuin tarvitset. Usein kyse ei kuitenkaan ole vuosien terapiasuhteesta.

Jos sovimme ennalta 3-10 kerran terapiapaketin, saat apua hieman edullisemmin. Etenemme tehokkaasti kohti tavoitteitasi.

Katse vahvasti tulevaisuuteen!

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa katse on ennen kaikkea tulevaisuudessa. Keskitymme siihen, minkälaista elämää sinä haluat elää tulevaisuudessa, mitä sinä pidät hyvänä ja tavoittelemisen arvoisena.

Menneisyydestä voit kertoa juuri sen verran kuin haluat. Voit muistella, kuinka aiemmin selvisit haastavista tilanteista.  

Keskitymme lyhytterapiassa löytämään juuri sinun vahvuutesi ja voimavarasi sekä käyttämään niitä höydyksi, jotta pääset terapialle asettamiisi tavoitteisiin.

Varaa aika ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan!

Tuntuuko siltä, että keskustelu ammattitaitoisen terapeutin kanssa voisi auttaa sinua voimaan paremmin? Ota yhteyttä ja varaa aika ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan!